Uutisia LWC:stä muualla mediassa | News in English  


6.8.2020 17:00 – Rohkeat valinnat, huikea keskittyminen ja äärimmäinen sinnikkyys veivät Marsut voittoon ensimmäisessä Lapland Wilderness Challengessa

5.8.2020 12:00 – Marsut teki virheitä, mutta vankisti johtoasemaansa, kun Omjakon ja Raivoeemelit kärsivät jalkavaivoista

4.8.2020 12:00 – Nälkäiset Marsut kiiruhtivat ruoka­kätkölle, Omjakoninkin ruokavarat vähissä

3.8.2020 12:00 – Vätsärin rankka maasto verotti kilpailijoiden voimia – vaelluskisan toisena päivänä ehdittiin myös kauppaan ja Norjaan

2.8.2020 12:00 – Suomen kaikkien aikojen pisin suunnistuskilpailu käynnistyi Inarissa


6.8.2020 18:00

Rohkeat valinnat, huikea keskittyminen ja äärimmäinen sinnikkyys veivät Marsut voittoon ensimmäisessä Lapland Wilderness Challengessa

Suomen kaikkien aikojen rankimman suunnistuskilpailun voitto edellytti noin 300 kilometrin taivallusta monin tavoin poikkeuksellisen vaativassa Vätsärin erämaassa. Juha Lehtosen ja Kaisa Reiniuksen Marsut-joukkueen onnistui muun muassa ylittää 500-metrinen järvenselkä uiden ja kulkea pelkällä kompassisuunnalla neljä tuntia.

Vaellussuunnistuskilpailu Lapland Wilderness Challenge päättyi torstaina kuudelta Kotajärven rannalle Sanilassa Inarin Kirakkajärvellä. Kilpailussa 2–5 henkilön joukkueet pyrkivät löytämään mahdollisimman monta rastia linnuntietä noin 400 kilometrin mittaiselta radalta viiden vuorokauden määräajassa.

LWC 2020 Maali Marsut Kuva Johanna Olli
Juha Lehtonen ja Kaisa Reinius maalissa 300 kilometrin urakkansa jälkeen. Kuva: Johanna Olli

Kilpailun voitto ratkesi myöhään keskiviikkoiltana, kun Juha Lehtonen ja Kaisa Reinius (Marsut) pystyivät pitämään parempaa vauhtia kuin pitkään suunnilleen tasavauhtia heidän kanssaan edenneet Heikki Hihnala ja Jaakko Soivio (Omjakon). Omjakonin vauhti hiipui ennen kaikkea jalkavaivojen takia, kuten kävi myös kolme ensimmäistä päivää kolmannella sijalla liikkuneille Manu Humpille ja Tommi Lahtoselle (Raivoeemelit).

LWC 2020 Lähtö, CP3 (40) KUVA Poppis Suomela
Henrik Vuornos ja Jaakko Iivanainen (Aulio) siirtymässä kohti neljättä rastia. Kuva: Poppis Suomela

Kilpailun toiseksi nousi todellinen yllätysjoukkue, partiolaiskavereista koostunut Toulouse. Mika Muhosen, Juha Rauhalan ja Markus Tyrkön muodostama aloitti varovasti ja nukkui varsinkin ensimmäisen yön aikana pidempää kuin kovimmat kilpakumppaninsa.

Varovainen aloitus osoittautui loistovalinnaksi, kun ensimmäisen päivän jälkeen seitsemäntenä ollut Toulouse nousi tiistai-illan ja keskiviikkoaamun aikana vastustamattomasti kakkossijalle. Olennainen osa nousua oli erittäin taidokas suunnistus ja muutama oivaltava reitinvalinta.

Kilpailun erikoisuuksiin kuului kaksi hyvin erilaista vesistönylitystä. Karens pizza -joukkueen Alpo Kuusisto ja Pekka Sorjonen kantoivat mukanaan ultrakevyttä kumilauttaa, jolla he meloivat ensimmäisen kilpailupäivän päätteeksi kuusikilometrisen Äälisjärven päästä päähän sekä ylittivät Surnujärven parikilometrisen selän.

Vätsärin kivikkoiset rannat koituivat kuitenkin lautan kohtaloksi, joten loppumatkan se toimi vain lisäpainona repussa.

LWC 2020 Karens pizzan Alpo Kuusisto ja Pekka Sorjonen 3. rastilla Jäävaaran huipulla Näätämössä KUVA Poppis Suomela
Alpo Kuusisto ja Pekka Sorjonen melontakalustoineen Jäävaaran huipulla. Kuva: Poppis Suomela

Surnujärven ylittivät vesiteitse myös Marsut, jotka kauhoivat järven yli sen kapeimmasta kohdasta ilmatäytteisten makuualustojen ja reppujensa päällä maaten. Yli puolen kilometrin öinen vesiretki oli lopulta lievä uhkayritys, joka kuitenkin päättyi hyvin.

Noin 16-asteinen vesi ehti jo hieman kangistaa uimareita, mutta kuivat vaatteet ja lämmin ruoka rannassa palauttivat lämmön. Lisäksi oikaisu nosti joukkueen noin puolen tunnin takamatkalta kilpailun kärkeen. Toista kertaa Marsut eivät enää kilpailussa uineet.

LWC 2020 CP6 Toulouse
Vätsärissä on jokunen kivi. Tässä Toulouse lähestyy 6. rastia Kivilompolon rannalla. Kuva: Johanna Hakala-Kähäri

Noin 200 kilometrin taivalluksen jälkeen kilpailun rata vei kaikkein pisimmälle ehtineet joukkueet Näätämönjoen yli (siltaa pitkin) Kaldoaivin erämaahan. Sinne noustessa Marsut eteni vähän selkeitä kiintopisteitä sisältävässä maastossa peräti neljä tuntia käytännössä pelkällä kompassisuunnalla. Samaan aikaan taaempana Omjakon valitsi pomminvarman valtakunnan rajaa seurailevan ja välillä Norjankin puolelle vieneen reitin.

Marsujen ponnistus hämärtyvässä illassa päättyi Isonkivennokan avoimelle tunturiylängölle noin kilometrin päähän 16. rastista. Joukkue ei onnistunut mitenkään paikallistamaan itseään, joten se päätti asettua aloilleen ja syödä. Levähdys ja energia virkistivät sen verran, että paikallistaminen lopulta onnistui alueen hyvin laakeista muodoista huolimatta.

LWC 2020 CP16 kartta

Omjakon saavutti 16. rastin kuutisen tuntia Marsujen jälkeen. Heidän lisäkseen rastilla ehti käydä vain Toulouse, nelisen tuntia Omjakonin jälkeen. Kakkossija ratkesi, kun yhä hitaammin etenevä Omjakon joutui suuntaamaan suoraan maaliin, ja Toulouse jaksoi hakea vielä yhden rastin.

Matkalla maaliin Toulouse törmäsi jokeen, josta ei päässytkään kahlaamalla yli, koska virta oli koskipaikoissa liian kova. Niinpä joukkue riisuuntui ja ylitti joen suvantokohdalta reppuja edellään uittaen. Puolitoista vuorokautta yhtään ihmistä näkemättä vaeltaneet Muhonen, Rauhala ja Tyrkkö saivat maalissa iloisen yllätyksen kuultuaan sijoittuneensa toiseksi ja voittaneensa miesten sarjan.

IMG_3218 (2)
Toulouse tuulettaa maalissa. Kuva: Johanna Olli

Toiseksi miesten sarjassa sijoittui yhden rastin vähemmän hakenut Omjakon ja kolmanneksi kahden rastin päähän jäänyt Raivoeemelit.

Sekasarjan kakkoseksi nousi noin 70 kilometriä Marsuja lyhyemmän matkan kulkenut MetsäSeksyjät (Olli Pitkänen, Suvi Vellonen) ja kolmanneksi Beasts of the Southern Wild (Pontus Backlund, Minttu Mustonen).

Naisten sarjassa selvän voiton veivät Rasti-Sorsat (Essi Kostiainen, Kaisa Kurvinen). Toiseksi tuli Team Luomu Tunkkaajat (Riitta Hjelt, Piia Salmela) ja kolmanneksi Siltakylän Sukkelat (Miina Hietala, Anna Seppä).

TULOKSET

LWC 2020 Maali Vuorenpeikkolan Väki
Vuorenpeikkolan Väki iloitsi maalissa urakkansa jälkeen. Kuva: Johanna Olli

5.8.2020 12:00

Tapahtumat Ti 4.8. klo 12 – Ke 5.8. klo 12 (72 h – 96 h)

Marsut teki virheitä, mutta vankisti johtoasemaansa, kun Omjakon ja Raivoeemelit kärsivät jalkavaivoista

Lapland Wilderness Challengen neljännen 24-tuntisen aikana nähtiin dramaattisia ratkaisuja niin kärjessä kuin sen takanakin. Ensimmäinen joukkue tuli maaliin aikaisin keskiviikkoaamuna.

Kilpailun kärjessä Omjakon ja Marsut jatkoivat taisteluaan Marsujen lähdettyä ensimmäisenä 14. rastilta. Seuraavalla rastilla Marsut tekivät noin 20 minuutin virheen, mutta noin puolen tunnin ero Omjakoniin juurikaan kaventanut, ilmeisesti Omjakonin jalkavaivoista johtuneen hitaamman vauhdin takia.

Samaan aikaan kolmantena oleva, niin ikään jalkakivuista kärsivä Raivoeemelit oli vasta matkalla rastille 12, ja Aivan Raato, Toulouse ja Karens Pizza lähtivät kohti 11. rastia.

Naisten sarjan kärki Twin Turtles lähti neljänteen vuorokauteen lähestymällä rastia 9. noin tunnin erolla toisena tuleviin Rasti-Sorsiin. Ero kasvoi kuitenkin jo ennen rastia lähes kahdeksi tunniksi, kun Sorsat pitivät pidemmän tauon ja päättivät vielä virkistäytyä uimalla reitille osuneen kapean lammen yli.

Kisan neljännen 24-tuntisen aikana voimasuhteet heilahtivat kärjen takana. Toulousella oli voimia jäljellä ja intoa kiiruhtaa, ja he ohittivatkin reilut kolme tuntia edellään olleet Raivoeemelit puolen yön tietämillä, ja jättivät jo aiemmin suunnilleen samaa tahtia edenneen Aivan Raadon taakseen.

Marsut jatkoivat 20 kilometriä pitkän välin 16. rastille tyylilleen uskollisena suunnistaen suoraa reittiä maastossa, joka muuttui aiemmasta poiketen hyvin nopeaksi. Väsymys aiheutti joukkueelle pientä kaartelua ja lopulta kunnon virheenkin 16. rastin kohdalla. Koska rasti ei löytynyt heti, päättivät Marsut pitää tunnin tauon hieman ennen puolta yötä.

Paussin jälkeen joukkue onnistui paikallistamaan itsensä noin kilometrin päässä rastista, minkä jälkeen rastin löytymisessä ei ollut vaikeuksia. Yölevolle Marsut pääsi kahden aikaan yöllä.

Omjakon taas teki 16. rastille kiertävän reitinvalinnan, jolla se sai seurata poroaitaa yli 15 kilometrin verran Norjan rajan molemmin puolin. He pitivät tavallista pidemmän lepotauon, ja jatkoivat matkaa 6,5 tunnin jälkeen klo 2.30. Marsujen yötauko kesti noin 5 tuntia, joten heidän johtonsa kasvoi jo noin viiteen tuntiin.

LWC 2020 CP16
Marsujen löytäessä rastin 16 noin 00:30 oli Omjakon jo käynyt levolle. 

Molemmat kärkijoukkueet lähtivät 16:lta paluumatkalle vanhoja reittejään todettuaan, ettei 17:lle ja takaisin tultaisi ehtimään. Marsujen suunnistus oli edelleen hiukan haparoivaa, mutta he etenivät kuitenkin suorempaa reittiä kuin jälleen Norjaan poroaidalle suunnannut Omjakon. Vaikka Marsut olivat jo noin viisi tuntia Omjakonin edellä, ehtisi viimeisen 24-tuntisen aikana tapahtua vielä vaikka mitä.

Naisten sarjan kärjessä 24-tuntisen aikana edettiin rastin 10 lähistölle. Linnuntietä noin 32 kilometrin mittaisella rastivälillä Twin Turtles oli kasvattanut eron Rasti-Sorsiin melkein kahdeksi tunniksi, vaikka Turtlesien Norjan rajaa seuraileva reitinvalinta oli kolmisen kilometriä Sorsien valintaa pidempi.

Miesten sarjan joukkue Juntit teki tiistai-iltapäivällä lähes kahden tunnin virheen etsiessään 9. rastia samaistusvirheen takia liian aikaisin. Rastin löydettyään he päättivät suunnata kohti maalia, ja marssivat 30 kilometrin tietaipaleen yön halki saapuen maaliin ensimmäisenä joukkueena keskiviikkoaamuna 5.8. klo 5 käveltyään noin 170 kilometriä vajaassa neljässä vuorokaudessa.

LWC 2020 Maali Juntit
Junttien saapuessa maaliin kello 5:n aikoihin oli jo täysin valoisaa.

4.8.2020 12:00

Tapahtumat Ma 3.8. klo 12 – Ti 4.8. klo 12 (48 h – 72 h)

Nälkäiset Marsut kiiruhtivat ruoka­kätkölle, Omjakoninkin ruokavarat vähissä

Kilpailun alussa maastoon jätetyt ruokakätköt nousivat tärkeään osaa, kun Lapland Wilderness Challengen kolmannen 24-tuntisen aikana molempien kärjessä liikkuneiden joukkueiden ruokavarannot alkoivat käydä vähiin matkanteon edistyttyä oletettua hitaammin.

KISAKARTTA

Lapland Wilderness Challengen kolmannen 24-tuntisen käynnistyessä tiistaina keskipäivällä, olivat kärkipaikkansa vakiinnuttaneet Marsut ja Omjakon. Joukkueet tulivat käytännössä yhtä aikaa noin 30-kilometrisen rastivälin päätepisteeseen 10. rastille Rajapää-tunturin lähistölle.

LWC 2020 CP10 Marsut
Marsut (Juha Lehtonen, Kaisa Reinius) 10. rastilla aivan Norjan rajan tuntumassa Rajapää-tunturin juurella. Kuva Poppis Suomela

10. rastin jälkeen Omjakon piti noin 1,5 tunnin tauon Rajapään autiotuvalla, ja Marsut ehtivät karata noin 1,5 tunnin päähän. Ero säilyi loppupäivän, kun Marsut kiirehtivät rastin 12 tuntumassa olleelle ruokakätkölleen. Rastimiesten kuuleman mukaan energian riittäminen oli hieman mietityttänyt, mutta menossa se ei näkynyt mitenkään havaittavasti: eteneminen oli yhtä eleettömän tehokasta kuin alkumatkalla. Myös suunnistus sujui vakuuttavasti Vätsärin pienipiirteisimmissäkin lampilabyrinteissä.

Marsujen parin tunnin mittaiseksi kasvanut etumatka kutistui aikaisen aamun tunteina lähes olemattomiin, kun joukkueen yötauko kesti 6,5 tuntia ja Omjakon huolsi itseään vain 4,5 tuntia.

Liikkeelle lähdettyään Marsut kulkivat kuitenkin sen verran nopeammin, että rastille 14 vähän ennen puolta päivää tultaessa ero oli taas puoli tuntia. Sen enempää joukkueet eivät olleet onnistuneet saamaan eroa toisiinsa 72 tunnin aikana, vaikka olivat kulkeneet pääasiassa aivan eri reittejä.

Ennen 14:ää olevassa tienylityksessä Marsut näyttivät edelleen pirteiltä, ja Juha Lehtonen kertoikin olevansa huolissaan lähinnä teipin riittävyydestä.  Omjakonin Jaakko Soivio puolestaan valitteli hieman jalkojaan, ja Heikki Hihnala kertoi ravintoa olevan jäljellä vain yhden geelipussin verran. Onneksi seuraavalla rastilla odotteli joukkueen sinne alkumatkasta jättämä ruokakätkö.

LWC 2020 CP10 rastimiehen peti
Rastimies Jussi Rikun majapaikka kuuden päivän ajan rasti 10:n tuntumassa. Kuva Jussi Riku

Kärjen takana aloitti vahvan nousun alkumatkalla tarkoituksellisesti pidempään nukkunut Toulouse (Mika Muhonen, Juha Rauhala, Markus Tyrkkö). Se oli maanantaina 12:lta seitsemäs, mutta teki 9:ltä oivan reitinvalinnan Suolisjärven pohjoispuolelta nousten iltayhdeksään mennessä jo neljänneksi.

Tiistaiaamuna aikaisemmin liikkeelle lähtenyt Aivan Raato (Jussi Ernamo, Mikael Lamberg) ohitti niukasti Toulousen kolmikon, mutta ero oli vain parikymmentä minuuttia. Kolmannella sijalla pysytteli koko 24-tuntisen Raivoeemelit (Manu Humppi, Tommi Lahtonen).

Taaempana naisten sarjan voitosta taistelevat Twin Turtles (Jaana Tervo, Kati Tervo-Niemelä) ja Rasti-Sorsat (Essi Kostiainen, Kaisa Kurvinen). Turtlesit olivat tehneet alkumatkasta useita karkeita suunnistusvirheitä, joten nyt oli tehty päätös suunnistaa mahdollisimman varmojen kohteiden kautta.

Turtles etenikin maanantain virheittä, mutta hieman parempia reittejä kulkeneet sorsat saivat kilpikonnat melkein kiinni molempien asettuessa yöpuulle Vainospää-tunturin juurelle rasti 8:n jälkeen.

Aamulla Turtlesit lähtivät liikkeelle jo viideltä saaden parin tunnin etumatkan Sorsiin. Etumatka piti koko aamupäivän, kun molemmat suunnistivat kohti 9. rastia.
Loppupään joukkueista osa vaihtoi jo maanantaina retkeilymoodiin – jos se ei ollut päällä jo alusta asti. Esimerkiksi Kaviaaripohkeet kävi katsomassa maisemia Vätsärin korkeimmalta tunturilta, Rajapäältä.

Vaikka useimmilla joukkueilla alkoi olla enemmän tai vähemmän haasteita jalkojen kanssa, niin lähes poikkeuksetta rastien henkilökunta raportoi joukkueiden etenevän hyvillä mielin. Ehdottipa joku, että ensi vuonna kisa pitäisi järjestää 10-päiväisenä. Nähtäväksi jää, säilyykö toive vielä kahden jäljellä olevan 24-tuntisen ajan.

LWC 2020 CP10-CP11 Kuvaajan rankka elämä
Valokuvaaja Poppis Suomela odottelee kilpailijoita Vätsärin ytimessä rastien 10 ja 11 välillä. Kuva Poppis Suomela

LWC 2020 CP11 Routasenkurun näköalapaikka
Rasti 11 Routasenkurun näköalapaikalla.


3.8.2020 12:00

Tapahtumat Su 2.8. klo 12 – Ma 3.8. klo 12 (24 h – 48 h)

Vätsärin rankka maasto verotti kilpailijoiden voimia – vaelluskisan toisena päivänä ehdittiin myös kauppaan ja Norjaan

Lapland Wilderness Challengen toisen vuorokauden käynnistyessä sunnuntaina päivällä joukkueet olivat ehtineet 78–13 kilometrin päähän lähdöstä. Kärjen painaessa täysillä osa joukkueista otti selvästi rennommin, kävipä yksi joukkue kaupassakin

KISAKARTTA: https://sportrec.eu/ui/#1fht189

Kilpailun kärjessä Omjakon jatkoi tasaisen vakuuttavaa menoa saapuen 7. rastille kahdelta iltapäivällä. Marsut leimasi Vainosjärven pohjoispäässä sijaitsevalla rastilla 1,5 tuntia myöhemmin, ja vauhti näytti vähintään yhtä hyvältä kuin Omjakonilla.

LWC 2020 CP7 Marsut 1
Marsujen Juha Lehtonen ja Kaisa Reinius lähestyvät 7. rastia. Kuva Salla Ruosaari

Kolmantena rastille saapui Raivoeemelit, jo 5,5 tuntia jäljessä. Karens pizzan saapuessa muutamaa tuntia myöhemmin ilta alkoi jo olla pitkällä, mutta vielä ennen puolta yötä rastille ehtivät väsyneeltä vaikuttaneet Matkamiehet, pirteästi edennyt Toulouse sekä Aivan Raato.

LWC 2020 CP7 Karens pizza leimaus
Karens pizzan Pekka Sorjonen leimaa 7. rastilla. Kuva Salla Ruosaari

Karens, Matkamiehet ja Raato tekivät yöksi leirin rastin lähistölle, mutta Toulouse jatkoi vielä kolme tuntia päästäkseen yöpymään Sollomusjärven autiotuvalle. Tupa tosin taisi olla täynnä, joten tarjolla oli taas telttayö.

Taaempana pääjoukko oli kulkenut päivän aikana rastin 4 seuduilta rastien 5 ja 6 lähistölle. #liitonmatkassa otti varman reitinvalinnan viidennelle seuraamalla koko illan Norjan rajaa myötäilevää poroaitaa. Yöksi joukkue päätti asettua kokonaan itänaapurin puolelle (tässä kohtaa Lappia Norja on tosiaan idässä).

Kaviaaripohkeet puolestaan huomasi ensimmäisen yön jälkeen, että ruoka ei riitäkään koko matkaksi, ja käänsi suunnan kohti Näätämöä, jossa oli lähin kauppa. 15 kilometrin mittainen ruuanhakumatka kesti kuusi tuntia – mutta pitihän tuoreista herkuista nauttia rauhassa!

LWC 2020 Kaviaaripohkeet herkuttelevat Näätämössä

Iltapäivän ja illan aikana kärki ehti rastille 9, jossa Omjakonin etumatka Marsuihin oli supistunut reiluun puoleen tuntiin, kun Marsut suunnisti hieman enemmän tarkkuutta vaativaa mutta lyhyempää reittiä. Heti rastin jälkeen etumatka taas kasvoi yli tuntiin, kun Marsut lähtivät vahingossa täysin päinvastaiseen suuntaan, mihin piti.

LWC 2020 CP9 GPS Marsut pummi

Molemmat joukkueet suuntasivat yöksi Suolistaipaleen autiotuvalle, mutta kumpikin katsoi paremmaksi majoittua ulkona, olihan tuvalla kalastajaporukan lisäksi myös pienen loukkaantumisen takia keskeyttämään joutunut Kevyet ja ketterät erämadot.

Aamulla liikenteeseen lähti ensimmäisenä (05:00) Omjakon, jonka tauko kesti kaikkinensa nelisen tuntia. Seuraavaksi (07:30) gps-seurannassa liikahti Erämatojen pallukka, kun joukkue sai järjestäjiltä kantoapua tien varteen. Marsut starttasi heti Erämatojen jälkeen, ja aloitti selvästi reippaammin kuin Omjakon.

Kahdeksan kilometrin jälkeen Omjakonin puolentoista tunnin etumatka oli kaventunut noin puoleen, ja pian sen jälkeen joukkueiden reitit erosivat kun Omjakon jatkoi poroaidan seuraamista ja Marsut lähti oikomaan suoremmin kohti Hevosoivin lakialuetta. Toisen kisavuorokauden lopussa puolen päivän aikaan 3.8. tilanne oli huomattavan tasainen: Omjakon kulki Hevosoivin laella ja Marsut suunnilleen samalla tasalla alempana rinteessä.

LWC 2020 GPS 9–10 Omjakon Marsut

Kärjellä on puolen päivän aikaan vielä noin 15 kilometrin matka rastille 10, joka sijaitsee Rajapää-tunturin eteläpuolella aivan Norjan rajan tuntumassa. Kolmantena etenevä Raivoeemelit pitää samaan aikana taukoa Suolisjärven autiotuvalla, josta kärki aikaisin aamulla lähti. Neljänneksi on aamupäivän aikana noussut Karens pizza, mutta Aivan raato ja Matkamiehet seuraavat alle tunnin etäisyydellä. Toulouse piti pitkän lepotauon Sollomusjärvellä, ja on sen jälkeen saanut hyvän vauhdin päälle.

Naisjoukkueista pisimmälle on ehtinyt 7. rastia lähestyvä Twin Turtles, joka on alun suunnistusvirheiden jälkeen ottanut mahdollisimman varmoja reitinvalintoja ja nostanut sijoitustaan mukavasti.

Seuraavan 24 tunnin aikana on odotettavissa, että ensimmäiset joukkueet kääntyvät jo kohti maalia ehtiäkseen takaisin ennen määräajan umpeutumista. Kärki puolestaan ehtinee Näätämönjoen seuduille ja siirtyen näin Vätsärin kivikoista vähitellen hieman nopeakulkuisemmaksi muuttuvaan Kaldoaiviin.


2.8.2020 12:00

Suomen kaikkien aikojen pisin suunnistuskilpailu käynnistyi Inarissa

Usean vesistön yli uineet kärkijoukkueet ovat edenneet ensimmäisen kisavuorokauden aikana Vätsärin erämaassa noin 80 kilometriä.

LWC 2020 Lähtö, CP3 (50) KUVA Poppis Suomela
Kilpailijoita siirtymässä lähtöpaikalle. Tapahtuman keskuspaikkana toimii Sanilan Porotila Kirakkajärvellä. Kuva: Poppis Suomela

Lapland Wilderness Challenge käynnistyi Inarin Kirakkajärvellä lauantaina 1.8. klo 12 lyhyellä rastijahdilla, jossa joukkueet jakaantuivat kahtia hakemaan parin kilometrin säteelle sijoitetut 13 rastia vapaavalintaisessa järjestyksessä.

Rastijahti kesti joukkueilta 20–60 minuuttia, minkä jälkeen kilpailijat pääsivät varsinaiselle, noin 500 kilometrin mittaiselle radalle korkeintaan muutaman joukkueen kokoisissa ryhmissä.

LWC 2020 Lähtö, CP3 (36) KUVA Poppis Suomela
Marsut-joukkueen Juha Lehtonen lähdössä nousemaan kohti ykkösrastia. Kuva Poppis Suomela

Ensimmäiselle varsinaiselle rastille, lähdöstä noin 500 metrin päässä ja 100 metriä ylempänä olevalle Kirakkavaaran huipulle nousi ensimmäisenä yllätysjoukkue Matkamiehet.

Seuraavalla, reilun kolmen kilometrin mittaisella rastivälillä kärkiryhmään nousivat ennakkosuosikit Omjakon, Raivoeemelit ja Marsut.

LWC 2020 Lähtö, CP3 (39) KUVA Poppis Suomela
Toulouse lähestymässä kolmosrastia Jäävaaran huipulla. Kuva Poppis Suomela

Noin 17 kilometrin mittainen neljäs rastiväli erotti kärjen kahdeksi ryhmäksi, kun Omjakon (Heikki Hihnala, Jaakko Soivio) ja Marsut (Juha Lehtonen, Kaisa Reinius) oikaisivat uimalla viitisenkymmentä metriä Karekkijärven kapeimmalla kohdalla olevan salmen yli.

Raivoeemelien (Manu Humppi, Tommi Lahtonen) ja Matkamiesten (Juho Huhtala, Teemu Rantala, Tomi Rantala) vauhtikin oli aavistuksen hitaampaa, joten ne saavuttivat nelosrastin Rovipään lounaisharjanteella noin tuntia myöhemmin.

LWC 2020 GPS kartta Karekkijärvi
Karekkijärven ylittäminen uimalla toi Marsuille ja Omjakonille vain muutaman minuutin edun Raivoeemeleihin ja Matkamiehiin nähden, sillä maasto oli nopeampaa jälkimmäisten reitillä.

Omjakonin ja Marsujen reitit erosivat Äälisjärven pohjoispäässä, kun Marsut suuntasi hieman suoremmalle reitille Äälisjärven itäpuolelle ja Omjakon länsipuolelle. Marsujen reitillä maasto oli ilmeisesti hieman hitaampaa, ja GPS-seurannan perusteella näytti, että Omjakon olisi saanut noin puolen tunnin etumatkan.

Marsujen rohkea valinta käänsi kuitenkin tilanteen: joukkue oikaisi uimalla noin puolen kilometrin matkan Surnujärven yli ja saapui rastille 5 yhdeltä jälkeen yöllä muutaman minuutin ennen Omjakonia.

LWC 2020 GPS kartta Surnujärvi
Hyvin erilaisista reiteistä huolimatta Marsut ja Omjakon tulivat rastille 5 lähes yhtä aikaa.

Marsujen myöhemmin rastihenkilökunnalle joukkueen antaman kommentin mukaan Surnujärven vesi oli ”viileää”.

Seuraava käänne kilpailussa tapahtui, kun Marsut jäivät nukkumaan rastivälille 5–6. Omjakon puolestaan jatkoi kuutoselle ja kävi levolle vasta taivallettuaan muutaman kilometrin kohti 23 kilometrin päässä olevaa 7. rastia.

Taito levätä oikea-aikaisesti ja riittävästi muttei liikaa on yksi usean vuorokauden mittaisten seikkailu-urheilukilpailujen olennaisimmista tekijöistä. Nyt GPS-seuranta näytti, että Omjakon pysyi paikallaan noin kolme tuntia, josta kului nukkumiseen ehkä kaksi. Marsujen merkki seisahtui pienen Ahvenjärven rannalle noin 4,5 tunniksi. Omjakon sai siis lyhyemmän lepoajan ansiosta puolitoista tuntia etumatkaa.

Aamukuuden jälkeen liikkeelle lähteneet Marsut tekivät ennen rastia 5 kaksi lyhyttä vesistönylitystä, mikä lyhensi matkaa hieman, mutta ei kaventanut eroa Omjakoniin merkittävästi.

LWC 2020 Lähtö, CP3 (57) KUVA Poppis Suomela
Kilpailijoita jatkamassa kohti neljättä rastia Rovipäällä. Kuva Poppis Suomela

Kun kilpailua on 2.8. klo 12 käyty tasan vuorokausi, on Omjakon edennyt yhteensä noin 78 kilometriä ja on 6 kilometrin päässä rastista 7. Uintioikaisujen ansiosta Marsut ovat edenneet 63 kilometriä (josta vajaa kilometri on uintia tai kahlausta) ja ovat noin 14 kilometrin päässä rastista 7. Kolmantena ovat Raivoeemelit, joilla on suunnilleen 24 kilometrin matka rastille 7.

Taaempana tulevista joukkueista kiinnostavimmat valinnat on tehnyt Karens pizza (Alpo Kuusisto, Pekka Sorjonen), jolla on mukana ultrakevyt kumilautta sekä kaksi melanpätkää. Niiden avulla joukkue meloi illalla kuutisen kilometriä Äälisjärven pohjoispäästä eteläpäähän sekä aamulla kolmisen kilometriä Surnujärven yli.

LWC 2020 Karens pizzan Alpo Kuusisto ja Pekka Sorjonen 3. rastilla Jäävaaran huipulla Näätämössä KUVA Poppis Suomela
Mela Alpo Kuusiston repussa paljastaa, miten hän ja Pekka Sorjonen aikoivat saada lepoa jaloilleen vauhtia hidastamatta. Kuva Poppis Suomela

Reppujensa päällä minikokoisessa lautassa meloneet etenivät järvellä vain hieman hitaampaa vauhtia kuin samaan aikaan rannalla kävelleet kilpailijansa.

Melontaosuus toi tervetulleen lepotauon jaloille, mutta suurimman hyödyn se tarjosi Surnujärven ylityksessä, jonka ansiosta Karens pizza oli rastinvälin loppuosalla 1,5 tuntia nopeampi kuin samaan aikaan järven ympäri jalan kiertäneet kanssakilpailijansa.

LWC 2020 GPS kartta Surnujärvi Karens pizza
Karens pizza hyödynsi ultrakevyttä lauttaansa Äälis- ja Surnujärvellä.

Maanantain aikana kärkijoukkueilla on edessään monta pitkää rastiväliä, 6–7 (23 km), 8–9 (23 km) ja 9–10 (32 km). Näistä viimeisin tarjoaa erityisen monta tasavahvalta vaikuttavaa, noin 37 km:n mittaista reittivaihtoehtoa Kaamanen–Näätämö tien tuntumassa sijaitsevalta Vaassiluaivi-tunturilta lähes Norjan rajalla Rajapää-tunturin lähistöllä sijaitsevalle rastille 10.

Erityisen mielenkiintoista on nähdä, kuinka paljon joukkueet päättävät ylittää vesistöjä, joita matkalla riittää.


Finland’s all time longest orienteering race kicked off in Inari

Swimming across multiple bodies of water, the leading teams advanced about 80km on the first race day in Vätsäri Wilderness Area

Lapland Wilderness Challenge was kicked off at noon on Sat Aug 1st with a short prologue resembling rogaining. The members of the team were able to separate to collect the 13 checkpoints situated near Inari’s Kirakkajärvi. After the prologue, the teams entered the actual orienteering course with a total distance of 500 km.

The team Matkamiehet (Juho Huhtala, Teemu Rantala, Tomi Rantala) was surprisingly the first team to make it to the first actual checkpoint situated on the top of Kirakkavaara about 500 m from the start. Expectedly, the race favorites Omjakon (Heikki Hihnala, Jaakko Soivio), Raivoeemelit (Manu Humppi, Tommi Lahtonen) and Marsut (Kaisa Reinius, Juha Lehtonen) made their way to the leaderboard before CP2.

The 17 km distance to CP4 enabled differing route selections. Omjakon and Marsut swam across the Karekkijärvi while Raivoeemelit passed the lake from the north and Raivoeemelit from the south. Moving also at faster speed, Omjakon and Marsut reached CP4 about an hour earlier.

LWC 2020 GPS kartta Karekkijärvi

The paths of Omjakon and Marsut separated after CP4 with Marsut choosing to pass Äälisjärvi from the east. Omjakon’s western route choice paid off by about half an hour. However, Marsut did reach CP5 a couple of minutes before Omjakon after boldly swimming 500 m across Surnujärvi. Per their comment, the water was pretty cold.

LWC 2020 GPS kartta Surnujärvi
The 500 m swim across the lake Surnujärvi helped Marsut to take the lead on CP5.

Adequate and timely sleeping is amongst the most important skills in adventure racing. The GPS tracking revealed that Omjakon stopped for 3 h thus getting about 2 h of sleep. With Marsut resting taking a 1.5 h longer break, Omjakon has been able to move longer.

After 24 h of racing, Omjakon has covered a distance of about 78 km and is 6 km away from CP7. Having swam across multiple bodies of water, Marsut has been able to make significant shortcuts traveling a distance of 63 km and having 14 km to go to CP7. Raivoeemelit holds the third place with 24 km to CP7.

Of the other teams, Karens pizza (Alpo KuusistoPekka Sorjonen) has made the most interesting route selections due to carrying an ultralight raft with them. Even if paddling at a slightly slower pace than those traveling by foot, for instance Surnujärvi provided them with a 1.5h advantage to the other teams. Paddling obviously also provides a welcomed break for their feet.